Suomen Palveluskoiraliitto (SPKL) ry – Säännöt

Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus

1 §

Yhdistyksen nimi on Suomen Palveluskoiraliitto ry, josta näissä säännöissä myöhemmin käytetään nimitystä yhdistys.

Yhdistyksen kotipaikka on Kerava. Yhdistyksen toiminta käsittää koko maan.

Yhdistys on koiraharrastustoiminnan keskusjärjestö, jonka tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää palvelus- ja pelastuskoiratoimintaa, luonteen- ja käyttäytymisenarviointitestejä sekä muita yhdistyksen hallinnoimia koiraharrastuslajeja. Tällä toiminnalla yhdistys tukee koirien käyttöominaisuuksien jalostustoimintaa sekä tarkoituksenmukaisia käyttö- ja koiraurheilukokeita sekä edistää koirien koulutustoimintaa ja tätä kautta kohottaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta ja edistää koirien yhteiskunnallista käyttöä.

Yhdistyksen eettisillä ohjeilla edistetään sekä koirien että harrastajien hyvinvointia ja oikeudenmukaista kohtelua.

2 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys kehittää ja ylläpitää palvelus- ja pelastuskoiratoimintaa sekä muuta koirien koulutus- ja koetoimintaa. Yhdistys laatii ja ylläpitää koe-, kilpailu- ja testisääntöjä, kouluttaa toimihenkilöitä, järjestää kokeita, kilpailuja, testejä, kursseja, tapahtumia ja näyttelyitä.

Yhdistys kehittää toiminnassaan nuorisotyötänsä luomalla nuorille sopivia koiraharrastuksen toimintamalleja ja kehittämällä nuorille tarkoitettua koulutus- ja koetoimintaa.

Yhdistys julkaisee toimintansa edistämiseksi alaan liittyviä julkaisuja.

Yhdistys voi järjestää keräyksiä ja arpajaisia sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Yhdistys voi omistaa kiinteää omaisuutta.

Yhdistys toimii yhteistyössä viranomaisten ja muiden koirajärjestöjen kanssa sekä ylläpitää kansainvälistä yhteistyötä. Yhdistys antaa tarvittaessa lausuntoja ja muuta asiantuntija-apua toimintaansa kuuluvissa asioissa.

Yhdistys on Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry:n jäsen. Yhdistys voi olla jäsen myös muissa toimintansa kannalta oleellisissa yhdistyksissä ja järjestöissä.

3 §

Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

 

Yhdistyksen jäsenyys, johtoelimet, toimintailmoitus ja jäsenmaksun määräytyminen

4 §

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat rekisteröidyt yhdistykset, jotka yhdistyksen hallitus on hakemuksesta yhdistyksen jäseniksi hyväksynyt. Säännöissä näitä yhdistyksiä kutsutaan jäsenyhdistyksiksi.

Jäsenyhdistyksinä yhdistyksessä voivat olla palvelus- ja pelastuskoiratoimintaa harrastavat koirayhdistykset ja rotujärjestöt tai muuta yhdistyksen hallinnoimaa koiraharrastustoimintaa harrastavat koirayhdistykset.

Yhdistyksen jäsenyhdistykseksi haetaan vapaamuotoisella hakemuksella. Hallitus voi hyväksyä jäsenyhdistykseksi yhdistyksen, joka on Kennelliiton jäsenyhdistys jo jäsenanomusta jättäessään, ja joka täyttää yhdistyksen jäsenyysvaatimukset.

Yhdistykseen jäsenyhdistykseksi pyrkivän yhdistyksen on lähetettävä hallitukselle jäsenhakemus, oikeaksi todistettu pöytäkirjanote tehdystä päätöksestä, yhdistyksen säännöt ja jäsenmäärä.

Jäsenhakemukset hyväksyy yhdistyksen hallitus.

Jäsenyhdistyksen on lähetettävä yhdistykselle vuosittain yhdistyksen hallituksen antamien ohjeiden mukainen toimintailmoitus ja pyydettäessä voimassa olevat jäsenyhdistyksen säännöt ja toimintakertomus.

Jäsenyhdistyksen on maksettava yhdistykselle jäsenmaksu, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous vahvistaa. Jäsenmaksu määräytyy edellisen vuoden viimeisen päivän jäsenmäärän mukaan.

Yhdistyksen syyskokous päättää vuosittain jäsenmaksun suuruuden. Jäsenmaksu perustuu jäsenyhdistyksen jäsenmäärään. Jokaista jäsenyhdistyksen jäsentä kohti määräytyy maksu, mikä kerrotaan yhdistyksen jäsenmäärällä. Yhdistyksen syyskokous päättää myös yhdistysten jäsenmäärästä riippumattoman vähimmäis- ja enimmäissuuruuden jäsenmaksuille. Jäsenmaksu on suoritettava maaliskuun loppuun mennessä.

Jäsenyhdistykset, jotka eivät ole suorittaneet jäsenmaksuaan maaliskuun loppuun mennessä, eivät saa käyttää äänioikeuttaan yhdistyksen kokouksissa. Jäsenmaksun kahden kuukauden laiminlyönnin perusteella hallitus voi katsoa jäsenyhdistyksen eronneeksi yhdistyksestä.

Jäsenyhdistyksen tulee toiminnassaan noudattaa yhdistyksen ohjeita ja määräyksiä.

Jäsenyhdistyksen sääntöjen tulee olla sopusoinnussa yhdistyksen tarkoitusperien kanssa. Mikäli jäsenyhdistyksen säännöt halutaan muuttaa näiltä osin, on siitä ilmoitettava kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle.

Jäsenyhdistys voi halutessaan erota yhdistyksestä tekemällä siitä hallitukselle kirjallisen ilmoituksen. Jäsenyhdistyksellä, joka eroaa tai erotetaan yhdistyksestä, ei ole mitään oikeutta yhdistyksen varoihin.

Kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on ansioituneesti edistänyt yhdistyksen tarkoitusperien toteutumista sekä kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen entinen puheenjohtaja. Kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi kerrallaan. Esityksen yhdistyksen kokoukselle kunniajäseneksi ja kunniapuheenjohtajaksi kutsumisesta tekee yhdistyksen hallitus. Hyväksymistä varten vaaditaan 3/4-määräenemmistö.

Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksissa. Kunniapuheenjohtajuus ja kunniajäsenyys ovat kunniatehtäviä.

5 §

Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistyksen hallinnosta vastaa yhdistyksen kokouksen valitsema hallitus.

6 §

Jäsenyhdistysten edustajina yhdistyksen kokouksissa ovat jäsenyhdistysten jäsenistönsä keskuudesta valitsemat edustajat. Kullakin jäsenyhdistyksellä on oikeus valita yksi edustaja kutakin jäsenmääränsä alkavaa 50-lukua kohti, kuitenkin korkeintaan viisi äänivaltaista edustajaa. Jäsenyhdistys päättää itsenäisesti, edustaako yhdistystä yksi vai useampi valittu edustaja.

Jäsenyhdistyksen äänivaltaisten edustajien lukumäärän määräytymisperusteena käytetään edellisen vuoden viimeisen päivän jäsenmäärää.

Jäsenyhdistyksensä edustajaksi hyväksyttävän on esitettävä joko asianomaisen jäsenyhdistyksen nimenkirjoittamiseen oikeutettujen henkilöiden allekirjoittama valtakirja tai oikeaksi todistettu pöytäkirjan ote.

Jos sama jäsenyhdistys valtuuttaa useampia edustajia, voidaan silloin esittää yhteisvaltakirja tai sellainen pöytäkirjan ote, josta käy selville kunkin edustajan edustusoikeus.

Edustajana yhdistyksen kokouksissa saa toimia vain asianomaisen jäsenyhdistyksen jäsen. Valittu edustaja on oikeutettu valtakirjalla siirtämään puhe- ja äänioikeutensa käyttämisen toiselle jäsenyhdistyksensä valitsemalle edustajalle.

Yhdistyksen puheenjohtajalla, hallituksen jäsenillä, toiminnanjohtajalla, sihteerillä, taloudenhoitajalla, kunniajäsenillä, kunniapuheenjohtajalla ja tilintarkastajilla on yhdistyksen kokouksissa puheoikeus.

Muilla jäsenyhdistysten jäsenillä on oikeus olla kokouksissa läsnä ilman puhe- ja äänioikeutta. Henkilön oikeus läsnäoloon on oltava todennettavissa.

7 §

Yhdistyksen syyskokous valitsee yhdistyksen hallituksen, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksitoista jäsentä. Valintahetkellä hallituksen jäsenistä kuuden kotipaikka tulee sijaita Uudellamaalla ja kuuden muualla Suomessa. Kotipaikalla tarkoitetaan hallituksen jäsenen vakituista asuinpaikkaa, eikä hänen edustamansa yhdistyksen kotipaikkaa.

Hallitukseen valittavan henkilön tulee olla yhdistyksen jäsenyhdistyksen jäsen. Henkilön tulee nauttia yleistä luottamusta.

Jäsenen kotipaikan muutos toimikauden aikana ei vaikuta hänen oikeuteensa toimia hallituksenjäsenenä.

8 §

Yhdistyksen syyskokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, josta käytetään nimitystä yhdistyksen puheenjohtaja, kahdeksi vuodeksi kerrallaan sekä kaksitoista jäsentä kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Erovuorossa on vuosittain neljä jäsentä, joista kaksi Uudeltamaalta ja kaksi muualta Suomesta. Jos hallituksen jäsen eroaa, erotetaan tai kuolee kesken toimikauttaan, seuraava yhdistyksen kokous valitsee hänen tilalleen uuden henkilön jäljellä olevaksi kaudeksi tämän Uusimaa/muu Suomi -jaon mukaisesti.

Näiden sääntöjen tultua voimaan ensimmäisessä syyskokouksessa kaikki paikat valitaan uuden järjestelmän mukaan. Kaikki hallituksessa ovat tällöin erovuorossa. Erovuorojärjestys ratkaistaan arvalla.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kuusi jäsentä on läsnä.

Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan varapuheenjohtajan, taloudenhoitajan ja sihteerin. Kaksi viimeksi mainittua voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta, ja sihteeri voi toimia myös taloudenhoitajana.

9 §

Hallituksen tehtävänä on lakeja, näitä sääntöjä sekä kokousten tekemiä päätöksiä ja ohjeita noudattaen:

1. johtaa yhdistyksen toimintaa ja hoitaa sen taloutta ja omaisuutta

2. edustaa yhdistystä ja hoitaa sen asioita virastoissa ja tuomioistuimissa

3. valita ja palkata yhdistyksen toimihenkilöt

4. kutsua kokoon yhdistyksen kokoukset, valmistaa niiden ohjelmat sekä toimeenpanna kokouksissa tehdyt päätökset

5. laatia ja esittää yhdistyksen kevätkokoukselle yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös

6. laatia ja esittää yhdistyksen syyskokoukselle seuraavan toimikauden toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus

7. valmistella ja esittää muut yhdistyksen kokoukselle kuuluvat asiat

8. käsitellä ja sääntöjen mukaisesti hyväksyä hakemuksesta yhdistyksen jäsenyhdistykset

9. todeta jäsenyhdistysten eroilmoitukset ja eronneeksi katsottavat jäsenyhdistykset

10. tehdä ehdotus jäsenyhdistyksen erottamiseksi yhdistyksestä

11. antaa tarvittaessa jäsenyhdistyksille toimintaa rajaavia seuraamuksia

12. myöntää jäsenyhdistyksille ja hallinnoimiensa lajien koe-, kilpailu- ja testijärjestäjille oikeus kokeiden, kilpailujen ja testien toimeenpanoon

13. hallitus voi asettaa avukseen toimikuntia ja työryhmiä valmistelemaan ja hoitamaan sille annettuja tehtäviä.

14. käsitellä ja toimeenpanna eettisten ohjeiden edellyttämät toimenpiteet niille jäsenyhdistysten jäsenille, joille yhdistys on myöntänyt toimihenkilöpätevyyden sekä yhdistyksen lajien harrastajille, joilla on kilpailulisenssi, tai joiden osallistumisoikeus on evätty.

10 §

Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä tai esteellisenä ollessaan varapuheenjohtajansa kutsusta. Hallitus on kutsuttava koolle viipymättä, mikäli seitsemän hallituksen jäsentä sitä kirjallisesti vaatii tarkoituksen ilmoittaen.

11 §

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin, taloudenhoitajan tai toimistopäällikön kanssa.

Yhdistyksen kokoukset

12 §

Huhti-toukokuussa pidettävään yhdistyksen kevätkokoukseen ja loka-joulukuussa pidettävään yhdistyksen syyskokoukseen sekä ylimääräisiin yhdistyksen kokouksiin kutsutaan yhdistyksen jäsenyhdistykset hallituksen määräämään paikkaan kirjeellä tai sähköisellä ilmoituksella sekä ilmoituksella yhdistyksen verkkosivuilla. Kokouskutsu on lähetettävä ja julkaistava vähintään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Kokous voidaan toteuttaa myös siten, että yhdistyksen kokouksiin voi osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Päätöksen kokoustavasta tekee hallitus.

Hallitus määrittelee ja antaa tarkemmat tiedot mahdollisesta etäosallistumisesta viimeistään kokouskutsussa.

Yhdistyksen kokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen kokoukseen etukäteen yhdistykselle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä.

13 §

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen järjestäytyminen

- kokouksen puheenjohtajan valitseminen

- kokouksen sihteerin valitseminen

- ääntenlaskijoiden valitseminen

- vähintään kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen

2. valtakirjojen tarkastus

3. kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. kokouksen esityslistan hyväksyminen

5. edellisen vuoden toimintakertomus, tilit ja tilintarkastajien lausunto, tilinpäätöksen vahvistaminen

6. vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille kuluneelta toiminta- ja tilikaudelta

7. muut kokouskutsussa mainitut asiat

8. asiat, jotka jäsenyhdistykset ovat ennen maaliskuun 1. päivää yhdistyksen hallitukselle esittäneet kevätkokouksen käsiteltäviksi

9. asiat, joita ei ole kokouskutsussa mainittu. Näistä asioista voidaan keskustella, jos kokous niin päättää, ja ottaa päätettäväksi, mikäli tästä on yksimielisyys. Kokous ei kuitenkaan voi ottaa tässä kohdassa päätettäväksi asioita, joista on yhdistyslain 24 §:n mukaan mainittava kokouskutsussa.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen järjestäytyminen

- kokouksen puheenjohtajan valitseminen

- kokouksen sihteerin valitseminen

- ääntenlaskijoiden valitseminen

- vähintään kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen

2. valtakirjojen tarkastus

3. kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. kokouksen esityslistan hyväksyminen

5. jäsenmaksujen määrääminen

6. toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen seuraavalle toimikaudelle

7. hallituksen puheenjohtajan valitseminen

8. hallituksen jäsenten valitseminen erovuorossa olevien tilalle

9. tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valitseminen

10. eettisen lautakunnan valitseminen

11. muut kokouskutsussa mainitut asiat

12. asiat, jotka jäsenyhdistykset ovat viimeistään ennen syyskuun 1. päivää yhdistyksen hallitukselle esittäneet syyskokouksen käsiteltäviksi

13. asiat, joita ei ole kokouskutsussa mainittu. Näistä asioista voidaan keskustella, jos kokous niin päättää ja ottaa päätettäväksi, mikäli tästä on yksimielisyys. Kokous ei kuitenkaan voi ottaa tässä kohdassa päätettäväksi asioita, joista on yhdistyslain 24 §:n mukaan mainittava kokouskutsussa.

14 §

Kaikissa niissä asioissa, joista yhdistyslaissa ei toisin säädetä tai näissä säännöissä toisin määrätä, noudatetaan yhdistyksen kokouksessa, hallituksessa, yhdistyksen asettamissa toimikunnissa ja työryhmissä seuraavaa menettelyä: Yhdistyksen ja hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, joka on saanut taakseen yli puolet annetuista äänistä. Toimikunnissa ja työryhmissä päätösesitykseksi tulee se mielipide, joka on saanut taakseen yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituksi eniten ääniä saaneet.

Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide ja vaaleissa arpa.

Toimintaa rajaavat seuraamukset jäsenyhdistyksille

15 §

Jos jäsenyhdistys toimii lain tai yhdistyksen tarkoitusperien vastaisesti, tai jos jäsenyhdistys laiminlyö yhdistyksen sääntöjen mukaisten velvollisuuksien täyttämisen, voi hallitus erottaa jäsenyhdistyksen määräajaksi, kunnes yhdistyksen kokous on käsitellyt hallituksen esityksen jäsenyhdistyksen erottamiseksi.

Lievemmistä rikkomuksista hallitus voi antaa varoituksen tai enintään 12 kuukauden ajaksi evätä kokeiden ja kilpailujen järjestämisoikeuden ja osallistumisen joukkuekilpailuihin jäsenyhdistyksen joukkueena.

Seuraamuksen saanut jäsenyhdistys voi 14 päivän kuluessa siitä, kun se sai tiedon päätöksestä, valittaa hallituksen päätöksestä yhdistyksen kokoukselle jättämällä kirjallisen valituksen hallitukselle. Valitus käsitellään seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.

Yhdistyksen myöntämien toimihenkilöpätevyyksien ja/tai lisenssin passivoiminen sekä osallistumisoikeuden epääminen

16 §

Jos jäsenyhdistyksen henkilöjäsen, jolle yhdistys on myöntänyt toimihenkilöpätevyyden, on todennetusti syyllistynyt epäasialliseen käytökseen, eläinten hyvinvointilainsäädännön vastaisiin toimiin tai muutoin käyttäytyy epäeettisesti, hallitus voi poistaa myöntämänsä toimihenkilöoikeuden määräajaksi. Toimihenkilö, jonka asia on annettu Suomen Kennelliitto ry:n käsiteltäväksi tai jonka asia on tuomioistuinkäsittelyssä, voidaan asettaa osallistumis- tai toimihenkilökieltoon asian käsittelyn ajaksi.

Jos henkilö on todennetusti syyllistynyt epäasialliseen käytökseen, eläinten hyvinvointilainsäädännön vastaisiin toimiin tai muuten epäeettiseen käytökseen, voi hallitus evätä häneltä oikeuden osallistua yhdistyksen lajien kokeisiin, kilpailuihin ja testeihin. Henkilö, jonka asia on annettu Suomen Kennelliitto ry:n käsiteltäväksi tai jonka asia on tuomioistuinkäsittelyssä, voidaan asettaa osallistumis- tai toimihenkilökieltoon asian käsittelyn ajaksi.

Epäasiallisella käytöksellä sekä epäeettisellä käytöksellä voidaan tarkoittaa myös käytöstä, joka ei täytä rikosoikeudellisia määritteitä. Epäasiallinen käytös on hyvien tapojen vastaista tai jatkuvaa tai toistuvaa huonoa käytöstä, joka haittaa henkilön tai eläimen terveyttä. Suomen Palveluskoiraliitto ry:n eettiset ohjeet ohjaavat eettistä toimintaa.

Jos jäsenyhdistyksen jäsen, jolle on myönnetty toimihenkilöpätevyys, laiminlyö koe- ja kilpailusäännöissä tai -ohjeissa olevat yhdistyksen hallituksen vahvistamat jatkokoulutusvelvoitteensa, eikä ohjeissa annetulla tavalla täytä niitä määräajassa, hän menettää toimihenkilöoikeutensa.

Valitusmenettely

Jos määräaikaisen toimintakiellon saanut, kilpailulisenssin tai osallistumisoikeuden menettänyt henkilö katsoo toimenpiteet perusteettomiksi, hän voi pyytää hallitusta siirtämään asian Suomen Palveluskoiraliitto ry:n eettisen lautakunnan käsiteltäväksi. Toimihenkilöpätevyyksien passivoiminen, kilpailulisenssin tai osallistumisoikeuden peruuttaminen on voimassa asian käsittelyn ajan.

Eettinen lautakunta

Eettinen lautakunta koostuu neljästä henkilöstä, joista vähintään yksi on oikeustieteellisen loppututkinnon hyväksytysti suorittanut henkilö. Puheenjohtajan ja jäsenten tulee olla 18 vuotta täyttäneitä. Eettinen lautakunta valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Eettisen lautakunnan oikeustieteellisen loppututkinnon suorittaneen henkilön valinnan tekee yhdistyksen hallitus. Muut eettisen lautakunnan jäsenet valitaan yhdistyksen kokouksessa. Eettisen lautakunnan jäsenten toimikausi alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta. Eettiseen lautakuntaan valittu henkilö ei voi toimia Suomen Palveluskoiraliitto ry:n tai Suomen Kennelliitto ry:n hallituksessa tai toimikunnissa. Jos eettisen lautakunnan jäsen eroaa, erotetaan tai estyy hoitamasta tehtäviään kesken toimikauden, yhdistyksen kokous valitsee seuraavassa yhdistyksen kokouksessa hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Eettinen lautakunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin enintään neljä kertaa vuodessa. Lautakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä ovat läsnä ja läsnä olevissa on mukana jäsen, jolla on oikeustieteellinen loppututkinto. Tarkemmat ohjeet lautakunnan tehtävistä, asioiden käsittelystä ja päätösten voimaantulosta sisältyvät Palveluskoiraliiton hallituksen hyväksymään eettisen lautakunnan ohjeeseen.

Yhdistyksen talous ja tilinpito

17 §

Yhdistyksen tili- ja toimikausi on kalenterivuosi. Yhdistyksen tilinpäätös on toimitettava vähintään kuukautta ennen yhdistyksen kevätkokousta tilintarkastajalle, jonka on esitettävä kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta.

Sääntöjen muutokset ja yhdistyksen purkaminen

18 §

Näiden sääntöjen muutokseen vaaditaan yhdistyksen kokouksen päätös, jota vähintään ¾ annetuista äänistä on kannattanut.

19 §

Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä päätös kahdessa vähintään kolmen kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, joista toinen on varsinainen yhdistyksen kokous. Purkamispäätös on tehtävä kummassakin kokouksessa vähintään 3/4:n äänten enemmistöllä.

20 §

Jos yhdistys puretaan, siirtyvät sen jäljelle jäänyt omaisuus ja varat jälkimmäisen purkamiskokouksen tekemän päätöksen mukaisesti jollekin kennelasiaa ajavalle rekisteröidylle yhdistykselle tai muulle yhdistyksen tarkoituksen mukaista toimintaa toteuttavalle oikeustoimikelpoiselle yhteisölle.